Älykästä analytiikkaa ja seurantaa satelliittidatan avulla
TerraEye on globaali analytiikka- ja seurantapalvelu, joka hyödyntää satelliittidataa (multi- ja hyperspektri, infrapuna sekä interferometrinen tutka-avaustekniikka, inSAR), tekoälyä ja ennakoivaa analytiikkaa tarjotakseen tarkkaa ja reaaliaikaista tietoa ympäristön ja infrastruktuurin muutoksista ja tilasta.
Palvelu on selainpohjainen, jolloin koneelle ei tarvitse asentaa erillistä ohjelmistoa. TerraEye tarjoaa myös avoimen ohjelmistorajapinnan, mikä mahdollistaa helpon integroinnin ja esimerkiksi visuaalisten karttojen (layer) siirron muihin järjestelmiin ja sovelluksiin. TerraEye on suunniteltu helppokäyttöiseksi, eikä sen hyödyntäminen vaadi erikoisosaamista. Järjestelmä tuottaa raportit ja analyysit selkeään ja visuaaliseen muotoon, jolloin monimutkaisetkin tiedot ovat helposti ymmärrettävissä ja hyödynnettävissä päätöksenteossa.
TerraEye:n avulla nykytilaa voidaan verrata usean vuoden takaisiin historiatietoihin jo olemassa olevan satelliittidatan avulla, mikä mahdollistaa muutosten tehokkaan havaitsemisen ja analysoinnin.
Lisäksi järjestelmä on oppiva – sen analyysien tarkkuutta voidaan entisestään parantaa maastosta otetuilla näytteillä ja mittauksilla.
Olitpa sitten seuraamassa veden laatua, luonnon monimuotoisuutta, uhanalaisten lajien elinympäristöjä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia, maanpinnan tai maankäytön muutoksia tai tekemässä malminetsintää, TerraEye tarjoaa tehokkaan, nopean ja luotettavan ratkaisun päätöksenteon tueksi.
Vesistöt
Vesistöjän osalta voidaan seurata vedenpinnan vaihtelua, tulvakausia, rantaviivan eroosiota, rehevöitymisestä aiheutuvaa umpeen kasvamista ja ihmisen toiminnan vesistövaikutuksia. Satelliittimittausten ja -kuvien avulla voidaan seurata myös pintaveden fysikaaliskemiallisia parametreja (esim. kiintoaine, sameus, klorofylli, rauta, COD ja CDOM), arvioida niiden vaikutuksia tutkittavalla alueella oleviin vesistöihin, tunnistaa poikkeamat ja esimerkiksi havaita mahdolliset vuodot.
Vesistöjen tarkkailun resoluutio on parhaimmillaan 1,2 x 1,2 metriä tällä hetkellä. Mittaustiheys voi olla parhaimmillaan jopa kahden päivän välein mistä tahansa vesistöstä koko sen pinta-alalta.
Jos mallin antamia tuloksia halutaan tarkentaa entisestään, voidaan maastosta otettuja näytteitä käyttää mallin kalibrointiin. Järjestelmän laajan vertailudata-aineiston ansiosta tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.
Esimerkkejä vedenlaadun seurannasta:
Biodiversiteetti
Kasvuston tilaa voidaan arvioida useiden parametrien avulla, kuten kasvuston kosteus, tiheys sekä lehtivihreäpitoisuus. Lisäksi voidaan vertailla valitun kasviluokan menestymistä tai taantumista kahden valitun ajankohdan välillä. Seurantaan haluttavat kasvityypit ja -alueet voidaan opettaa tekoälylle aluekohtaisesti. Tämän ansiosta esimerkiksi harvinaisten kasvien ja eläinten elinympäristöt voidaan paikallistaa suureltakin alueelta nopeasti ja nopeuttaa näin haavoittuvien alueiden kartoitusta.
Kuvassa valkoisella tunnetut uhanalaisen lajin esiintymät ja sinisellä samankaltaiset elinympäristöt kartoitettuna palvelumme avulla.
Luonnon kosteuspitoisuus ja lumi
Luonnon kosteuspitoisuuden seurantaa voidaan hyödyntää esimerkiksi suoalueiden kostaus-pitoisuuden ja lumen sulamisnopeuden seurantaan. Palvelun avulla voidaan monitoroida myös sulamisvesien kertymistä ja pintavesien kulkeutumis-reittejä valuma-alueilla. Palvelu tarjoaa tarjoaa täysin uuden työkalun vesienhallintaan.
Kuvassa suoalueen kosteuspitoisuus Viiankiaavalla 8.9.2023 (MWI, Mire Wet Index)
Maanpinnan ja -käytön muutokset
Satelliittien tutkadatan avulla on mahdollista seurata esimerkiksi maanvajoamia ja patojen stabiliteettia. Lisäksi eri maankäyttötapojen pinta-aloja voidaan mitata nopeasti ja tarkasti suuriltakin alueilta. Järjestelmä tunnistaa määritetyltä alueelta automaattisesti kaivostoiminnan käyttöön otetun alueen, sekä kaivostoiminnan maankäytön alaluokkia, kuten avolouhos, sivukivialueet, rikastushiekka-alueet ja rakennettu infra. Tutkadatan avulla on mahdollista laskea myös sivukivialueiden tilavuus.
Järjestelmä mittaa edellämainittujen alueiden pinta-alat halutulla ajanhetkellä. Näin maankäyttöä ja sen muutoksia voidaan seurata esimerkiksi ajan parametrien kautta nykytilasta takautuvasti haluttuun ajankohtaan saakka.
Sovelluksen maankäytön muutokset -toiminto on erityisen hyödyllinen esimerkiksi viranomaisille ja rahoittajille, kun on tarve saada nopea yleiskuva alueesta ja sen kehityksestä halutulta ajanjaksolta. Myös joissakin maissa ongelmaksi muodostunut laiton kaivostoiminta ja sen paikantaminen helpottuvat satelliittimonitoroinnin myötä.
Kuvassa havainnollistettu maanpinnan muutoksia Australiassa Cadia Minen kaivosalueella.
Malminetsintä
TerraEye hyödyntää monikanavaista satelliittikuvantamista tunnistaakseen geologisia piirteitä, jotka voivat viitata mineraaliesiintymiin.
Näiden tietojen pohjalta TerraEye luo yksityiskohtaisen maastokartan, tunnistaen mahdollisia siirroslinjoja ja pintapaljastumia. Lisäksi järjestelmä pystyy autonomisesti tuottamaan mineralisaatiokarttoja, joita se vertaa avoimien tietokantojen tuloksiin. Tämä mahdollistaa lupaavilta vaikuttavien alueiden tunnistamisen ja auttaa suuntaamaan kenttätutkimukset tehokkaammin.
✅ SAM (Spectral Angle Mapper) – Tunnistaa mineraalit vertaamalla spektritietoa tunnettuun dataan.
✅ MTMF (Mixture-Tuned Matched Filtering) – Parantaa analyysin tarkkuutta sekapikselien osalta.
✅ Geologiset spektri-indeksit – Korostavat tärkeitä geologisia piirteitä.
TerraEye ei pelkästään nopeuta mineraalien etsintää – se voi lyhentää alkuvaiheen tutkimusprosessia huomattavasti ja paljastaa alueita, jotka ovat aiemmin jääneet huomiotta. Helppokäyttöinen ja visuaalisia raportteja tuottava järjestelmä auttaa mineraalien etsijöitä ja geologeja tekemään tarkempia päätöksiä, vähentämään kenttätyön tarvetta ja optimoimaan resurssien käyttöä.
Suurien alueiden nopea kartoitus vai yksityiskohtainen analyysi? Valitset kumman tahansa, lopputuloksena on nopeampi tutkimus, älykkäämpi kohdistus ja selkeämpi polku löydöksiin.
Kuvassa satelliitilla havaitut mineraalit (Geologsfjord, Grönlanti).
Satelliittimittausta rajoittavat tekijät:
Lumipeite on rajoittava tekijä maanpinnan kuvantamisessa ja pilvisyys voi ajoittain rajoittaa satelliittien kameroiden näkyvyyttä. Vastaavasti myös hyvin peitteisessä (puusto, tiheä aluskavillisuus) maastossa esimerkiksi mineraalien havaitseminen on haasteellista.
Ohuen kasvillisuuden suodattaminen kuvista onnistuu kuitenkin kehittyneen algoritmin avulla ja useiden satelliittien tuottamaa dataa yhdistämällä. Satelliittien mittausresoluution parantuessa myös peitteisyyden tuomat ongelmat vähenevät.
Ympäristön seurannan lyhenteet
Täältä löydät kattavan luettelon TerraEye-alustalla käytettävistä lyhenteistä ympäristön seurantaan. Lyhenteet liittyvät muun muassa kasvillisuusindekseihin, vedenlaadun mittareihin ja lumipeitteen analyysiin. Luettelo auttaa käyttäjiä ymmärtämään keskeisiä parametreja ja niiden sovelluksia kaukokartoituksessa sekä ympäristöarvioinneissa.
Ota yhteyttä
ja sovi palvelun esittely!
Markus Latvala
markus.latvala@feasib.com
+358 40 149 7541
Anu Keränen
anu.keranen@feasib.com
+358 40 195 2626
Feasib Consulting
Vierimaantie 5
84100 Ylivieska
Feasib Analytics
Kummuntie 8
85560 Nivala
Y-tunnus: 1070074-8
Copyright © All Rights Reserved
